Päätin, että ensi viikolla alan lukea Beechraft Baron 58:n ohjekirjasta | X-Planen sivuilta.
Päätös tapahtui seuraavan jälkeen:
Jälleen kyseisellä konetyypillä lähdin mantereen puoleiselta kiitoradalta Honolulussa. Kiitotien suunta oli länteen. Sateli heikosti. Oli valoisahkoa kuitenkin muuten.
Sade heikensi liian paljon näkyvyyttä joka tapauksessa. Oli onni, että kompassi toimi hyvin.
Noustuani ilmaan päätin kääntyä etelään lentääkseni merenpuoleisen kiitotien ylitse. Sen tehtyäni käänsin koneeni nokan länteen. Jonkin aikaa lennettyäni suoraan käänsin koneeni kaartamaan oikealle, aina siihen asti kunnes nokka oli kohti itää. Tarkoitukseni oli laskeutua wanhalle tutulle merenpuoleiselle kiitotielle.
Koneellani oli korkeutta jonkin verran yli tuhannen jalan. Matkaa kiitotielle oli vielä runsaahkosti.
Moottoritehot eivät olleet läheskään täysillä, mutta nopeutta oli vielä liikaa. Vedin säätimestä tehot lähes tyhjäkäynnille.
Seuraavaksi sitten laskutelineet ja laskusiivekkeet ulos.
Meno tuntui jonkin verran kiikkerältä. Saattoi pikkaisen olla tuultakin, mutta ennen kaikkea meno johtui pienestä nopeudesta, joka heikensi ohjainpintojen vaikutusta.
Koneeni menetti korkeutta suuresti ennen kuin sain hilattua tehoja moottoreihin runsaasti lisää. Oikea-aikaiseen tehojen käyttöön pitäisi minun kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Loppulähestymiseni kentälle tapahtui siis melko matalalta. Mutta kosketus kiitotien pintaan oli sitten myöskin varsin hellävarainen.
Sitten vain moottorit tyhjäkäynnille ja potkurijarrutus vielä sen jälkeen päälle. Ja jarrutin kevyesti lopuksi. Koneeni pysähtyi, mutta loppujarrutus sujui sen verran omituisesti, että onnistuin rikkomaan moottorin numero yksi. Potkurin lavat varmaankin osuivat maahan.
Ei jatkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti